Materiaalin valinta
Puuaidan rakentamisessa on syytä käyttää hienosahattua kuusta. Puun solujen välisissä seinämissä on huokosia, jotka läppä (torus) voi sulkea tai avata. Puun kuollessa läpät kuivuvat kiinni männyn sydänpuussa ja kuusessa kauttaaltaan. Männyn pintapuussa läpät jäävät auki, joten männyn voi kyllästää, mutta kuusen ja sydänpuun kyllästys on vaikeaa koska niissä läpät ovat kiinni. Kuusta käytetäänkin yleisesti muun muassa ulkolaudoituksessa, koska se imee vähemmän vettä. Höylättyä puuta on syytä välttää koska siihen ei tartu maali hyvin.
Maalaus
Puutavaran on hyvä olla pohjamaalattu ennen rakentamista, näin myös liitoskohdissa on suojaava maalikerros.
Pintamaalaus tapahtuu joko ruiskulla tai käsin maalaamalla. Ruiskulla maalipintaan saadaan huomattavasti paksumpi kerros. Maalimenekki ruiskulla maalattaessa on noin 1 l/3m2. Pensselillä maalattaessa n. 1 l/6-8m2. Jotta pensselillä saataisiin tarpeeksi suojaava maalikerros, olisi pintamaalauskertoja oltava vähintään kaksi.
Vesiohenteisia maaleja käytettäessä pintaan ei pääse muodostumaan harmillista pintahometta. Nykyiset öljymaalit homehtuvat helposti. Hyviksi koettuja aitamaaleja ovat mm. Nordica Eko, Teknos sekä Vinha, Tikkurila.
Puuaidan rakenne
Liitoksissa käytetään kuumasinkittyjä kampanauloja. Naulauskohdat on oltava n. 20 mm laudan päästä. Näin ei pääse syntymään halkeamia.
Viistetyt vaakajuoksut sekä katelauta pidentävät aidan ikää. Kosteus ei jää tällöin vaakajuoksuihin ja katelautoihin, vaan vesisade huuhtoo automaattisesti roskat ym. pois.
Tolppamateriaali
Massiivinen puutavara halkeaa helposti, esim. 100x100 tolpat. Tästä syystä olisi hyvä käyttää aidan tolpissa materiaalia, joka on tehty halkaisemalla 100x200 parrusta. Tällöin puun tyvi ei ole tolpan keskellä niin kuin 100x100-tolpissa, vaan se sijoittuu tolpan kulmaan. Näin valmistettu tolppamateriaali ei halkea.
Painekyllästetty materiaali halkeaa kuivuessaan helposti, lisäksi lisääntyvät ongelmajätemaksut ovat vähentäneet sen käyttöä. Avohahloteräsjalkoja käytettäessä tolppa jää irti maasta, jolloin se ei ime kosteutta maasta. Siitäkin syystä tolppien ei tarvitse olla painekyllästettyjä.
Väärin
| Oikein
|
Perustus
Perustuksen valinnassa on huomioitava aidan korkeus, käyttö sekä maaperä. Teräsmaajalkaperustus käy useimmiten puuaidoille. Lyötäessä perustusjalka maahan se menee useimmiten vinoon kivien ja puunjuurien takia. Säädettävä jalka mahdollistaa tolpan suoristamisen ilman, että tarvitsisi liikuttaa tukevasti maahan lyötyä jalkaa. Avohahlo-mallissa säätövara on keskipisteestä noin 30 mm.
Myös esimerkiksi roudasta tai tuulesta johtuvat aidan vinoutumiset voidaan suoristaa helposti myöhemmin ja näin aidan käyttöikää voidaan lisätä.
Valuperustusta on käytettävä, jos aita on umpinainen ja siihen muodostuu kova tuulikuorma. Ylhäällä perustuskuvia. Ohjeellisena arvona voidaan käyttää 180 cm korkeutta, siitä ylöspäin olisi syytä käyttää valuperustusta. Joissakin tapauksissa on mahdollista myös vahvistaa maajalkoja betonilla tai sivutuilla.
Puuaidan huolto
Puuaidan ikää pidentäviä toimenpiteitä ovat vuosittaiset huollot, aluskasvillisuuden poisto aidan alta sekä uusintamaalaukset.
Vuosittain tehtäviä huoltoja ovat aidan pesu kevyesti sekä maalipinnan tarkistus mahdollista paikkamaalausta varten. Vuosittaisen tarkastuksen yhteydessä olisi hyvä myös tarkistaa aitalinjan suoruus sekä vaihtaa halkeilleet laudat ja rikkinäiset tolpan hatut. On hyvä myös poistaa aidan alla kasvava kasvillisuus, jottei aita keräisi ylimääräistä kosteutta.
Puuaidat olisi uusintamaalattava noin 10 vuoden välein. Kun aita on tehty elementeistä, niin ne ovat helppoja ja nopeita irrottaa tolpista, ruiskumaalata kokonaan ja kiinnittää uudelleen.
Niin kuin talokin tarvitsee huoltoa, myös aidasta on hyvä pitää huolta. Näin aidan käyttöikää voi pidentää jopa kymmenillä vuosilla. On aidan materiaali mikä tahansa, aitaa on silti hyvä huoltaa vähintään parin vuoden välein.